Yrittäjä, insinööri, kehittäjä, kouluttaja

 

Viime vuosina olen työskennellyt pääasiassa ohjelmistokonsulttina terveydenhuollon sovelluskehityksen parissa.

 

Aikaisempi työkokemus mm. automaattiseen tunnistukseen ja mobiiliteknologiaan liittyen löytyy Linkedin-palvelusta.

Järjestötoiminta

 

Kenneltoiminta yms:
Suomen Kennelliitto:
- hallitus, jäsen
- valtuusto, jäsen
- koe- ja kilpailutoimikunta, pj
- koiranet-ohjausryhmä, pj

 

Sievin riistanhoitoyhdistys pj

Olen aiemmin toiminut mm. kennel-piirin hallituksessa (9 v.), Suomen Harmaahirvikoirajärjestön hallituk-sessa (16 v.) ja puheenjohtajana (10 v.)

Luottamustehtävät

 

Luottamustehtävät politiikan parissa:
- Sievin kunnanvaltuusto, 2. vpj

- POPsote laaja ohjausryhmä
- Sievin Kokoomus, pj
Aiemmin mm. maakuntavaltuusto, tar-kastuslautakunta, maaseutulautakunta

 

Luottamustehtäviä yrityksissä:
Prettybit Projects Oy, hallituksen jäsen
Sievi Consulting Oy, hallituksen jäsen
Aiemmin mm. Belectro Oy (hallituksen jäsen), Sievinkylän Kehitys Oy (hall. pj)

 

Metsästäjä - keräilijä

 

Metsästys ja kalastus olivat nuorelle miehelle ne tärkeimmät harrastukset. Usein alkusyksyn aamuina tuli kiire juosta haulikon kanssa kotiin, jotta ehtisi bussipysäkille ja kouluun ajoissa.

Metsänhoidon kautta työympäristö tuli niin tutuksi, että voitin myös nuorten suomen-mestaruuden metsätaitokilpailuissa.
Metsästyskoirien myötä ajauduin mukaan koetoimintaan ja siihen liittyvään yhdistystoimintaan. Tämä onkin tuonut työlle vastapainoa ja sisältöä elämään viimeisten vuosikymmenten aikana.

 

Vaikuttamista ja edunvalvontaa

Metsästyskoirat harrastuksena

Ylituomarina

"nörttiesa"

Osaamista ja laajaa kokemusta

Ikäpolveni edustaja ei ole syntynyt nörtiksi. Työkyvyttömän, sairaseläkkeellä olleen pienviljelijän poikana kasvaessani tietokoneet eivät todellakaan kuuluneet elämääni. Commodore 64:n tai VIC-20:n olemassaolosta ei ollut vielä tietoakaan. Lukion jälkeinen välivuosikin ennen armeijaa kului maatalouslomittajana, metsätöissä ja satunnaisissa keikkamuusikon hommissa. Suurimpana saavutuksena metsätaitokilpailun suomenmestaruus.

Intin jälkeen kuulin sanottavan, että tietokoneet ovat tulevaisuuden ala. Pääsykokeiden jälkeen siis Raahen tietokonealan oppilaitokseen, joka oli tuolloin ainoa tietokonetekniikkaan keskittynyt opinahjo Suomessa. Tunku sinne oli kova ja pääsykokeissakin paljon porukkaa. Valmistumisen jälkeen leipä onkin sitten aina irronnut enemmän tai vähemmän tietotekniikan tehtävissä.

 

Itselleni oli selvää jo palvellessani Kajaanissa kranaatinheitinkomppaniassa nuorena upseerikokelaana, että haluan joskus osallistua rauhanturvaamiseen - jossakin päin maailmaa. Tuolloin reservin upseerin oli vaikea päästä rauhanturvaajaksi ilman ammattia tai työkokemusta. Ikääkin olisi saanut kertyä ainakin 5 vuotta lisää. Reservin upseeri ei saanut myöskään hakeutua miehistön tehtäviin. Ruuhkavuodet työn ja perheen myötä siirsivät asian toteutumista. Myöhemmin tuli hetkiä, että paperit olivat jo sisällä, mutta tilanne perheen tai työn osalta ei kuitenkaan mahdollistanut lähtemistä, kun aika olisi tullut. Omalta osaltani vuoden komennus Kosovossa toteutuikin vasta "viime tipassa", ikärajan jo kolkutellessa ovella ja lasten ollessa aikuisia. 

 

Päivääkään en ole katunut ratkaisuani muuten kuin siltä osin, että miksen kuitenkin jo aiemminkin... Sanotaan, että matkailu avartaa. Rauhanturvaamisessa ei ole kyse matkailusta, mutta osaltaan operaatioihin osallistuminen auttaa myös arvostamaan järjestäytyneen yhteiskunnan palveluja, palvelujen saatavuutta ja infrastruktuurin toimintaa.